Hammashoitolat ovat tukossa – hakeudu silti hoitoon

-No niin, nyt seuraa se vaikein toimenpide, sanon potilaalle, jolta olen juuri poistanut leikkauksellisesti tulehtuneen viisaudenhampaan ja joka tarvitsee ajan myös toisen hampaan poistoon. -Yritän antaa Sinulle jatkoajan.

Julkinen suunterveydenhoito on ruuhkautunut ja aliresurssoitu. Hoitotakuun vuoksi jokainen tarkastukseen ajan haluava täysi-ikäinen potilas saa ajan alle 6 kuukaudessa yhteydenotosta (koska jos ei, seuraa uhkasakkoja). Kukaan ei seuraa, missä ajassa potilaan tarkastuksessa löydetyt ongelmat saavat hoitoa.

Hammaslääkärin työhön hoitotakuu vaikuttaa niin, että hammastarkastuksia on pakko tehdä, mutta sairauksien hoitamiselle löytyy vapaa aika jostain seuraavan kesäloman jälkeen. Se on kamalinta julkisessa terveydenhuollossa. Nuoria hammaslääkäreitä syö se, kun huolella tehdyn tarkastuksen jälkeen kaikki osapuolet kohtaavat realismin: ne kuusi murenevaa hammasta ja märkivät ientaskut saavat muhia suussa ja verenkierrossa vielä kuukausia. Muuten kaikki olisi niin hyvin: terveyskeskukset ovat täynnä hyvää aseptiikkaa, turvallisuutta ja asiantuntemusta.

KYSE ON RAHASTA.

Hammashoito on muuhun terveydenhuoltoon nähden potilaalle sairaan kallista – potilas maksaa julkisestakin hammashoidosta paljon enemmän kuin muusta julkisesta terveydenhuollosta. Hammashoidon maksut eivät myöskään kerrytä maksukattoa, jonka täyttyessä esimerkiksi lääkärikäynnit ovat maksuttomia. Mitään järjellistä tai tieteellistä syytä tälle ei ole, eikä sille, että keinoniveltä ei joudu valitsemaan kahdesta erihintaisesta, mutta hammasproteesin joutuu. Vielä kalliimpaa hammashoito on yksityisellä vastaanotolla. Kun Kela-korvauksia leikattiin vuosina 2015-16, yksityishammaslääkäreiden palveluiden käyttö väheni noin 16 %. Tuhannet potilaat ovat hakeutuneet tämän jälkeen julkiselle puolelle, saadakseen edes vähän halvempaa hoitoa.

KYSE ON HYVISTÄ KOKEMUKSISTA.

Olen aina ollut julkisella sektorilla töissä. Julkisen puolen hammaslääkärit ovat kunnianhimoisia ja innostuneita työstään. Kahvitauollakin puhumme hankalasta juurikanavasta ja miten sen voisi täyttää MTA-sementillä (tai sitten puolet lääkäreistä ei edes ole kahvitauolla. Yksi kalibroi röntgenkuvien katseluohjelmaa yksinään pimeässä huoneessa ja toinen haluaa ehtiä paikata vielä yhden hampaan, kun se on niin kätevästi samalla puudutusalueella ja muuten sekin reikä kasvaisi seuraavaan käyntiin mennessä liikaa). Potilaat eivät välttämättä näe tarvetta hakeutua yksityiselle ainakaan asiakaspalvelun vuoksi, vaan ovat valmiita odottamaan jatkoaikaa pidempään päästäkseen sille samalle lääkärille, jolla kävi särkypäivystyksessä.

KYSE ON OMIEN HAMPAIDEN MÄÄRÄSTÄ

Suuret ikäluokat ovat viimeinen ikäluokka, jonka tyypillinen hampaisto on rippikoulutekarit tai ainakin osaproteesi. 50-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä on suussa enimmäkseen omia hampaita. Se tarkoittaa, että jos hammas olisi potilas, potilaiden määrä on kasvamassa räjähdysmäisesti: tulehtuvia hampaita, lohkeilevia hampaita, vihlovia hampaita. Suomalaisten hoidettavien hampaiden määrä harmaantuvissa kunnissa kasvaa, vaikka väestön määrä ei kasvaisikaan. Jos tätä vertaisi muihin lääkäreihin, tilanne olisi sama kuin se, että yhtäkkiä suomalaisilla olisi enemmän kuin koskaan omia korvia, silmiä, sormia tai luomia. Työn määrä ruuhkauttaisi lääkäreiden vastaanotot nopeasti.

KYSE ON YLEISLÄÄKÄRIEN TAVASTA LÄHETTÄÄ MEILLE POTILAITA

Nykylääketiede tunnistaa, että hammasperäiset infektiot voivat vaarantaa potilaalle tehtävän leikkauksen tai lääkehoidon. Siksi hammashoitolaan tulee koko ajan enemän potilaita, joiden suu on tarkastettava ja hoidettava kuntoon ennen sitä. Ruuhkien ohi on otettava keinonivelleikkauksiin menijät, sydämen läppäleikkaukseen menijät, syöpähoitoja aloittavat, osteoporoosilääkityksen aloittavat ja leukojen sädehoitoa odottavat potilaat. Kiire on myös diabeetekoilla, reumalääkkeitä ja biologisia lääkkeitä aloittavilla, ja joskus myös astronauteilla, sukeltajilla ja rauhanturvaajilla. Lääkärit lähettävät kunnalliseen hammashoitoon yhä enemmän potilaita, jotka on hoidettava kiireellisesti. Se on hyvä asia.

KYSE ON SIITÄ, ETTÄ POTILAAT LUOTTAVAT LÄÄKETIETEESEEN

Ruuhkat ovat erittäin ärsyttäviä. Ruuhka ei kuitenkaan ole potilaan ongelma: jokainen potilas, joka tulee vastaanotolle hakemaan koulutetuilta ammattilaisilta tieteeseen perustuvaa apua, on oikeassa paikassa ja otetaan vastaan ylpeänä. Tieteellisessä maailmankuvassa, kansantaloudessa ja kansanterveydessä on vain parasta, että hoitoon hakeudutaan (ajoissa, pienenkin vaivan takia, hyvissä ajoin, pahimmalta säästyen) ja hoitoa halutaan. Julkinen hammashoito torjuu uniapneaa, tulehduksia, sydänsairauksia, aivotapahtumia, keuhkonkuumeita, kasvaimia, suusyöpää, kolmoishermosärkyä, aliravitsemusta ja puheen vaikeuksia ja turvaa diabeteksen hoitotasapainoa, itsetuntoa ja sikiön terveyttä. Muun muassa.

Potilaat: tulkaa jatkossakin. Pahoittelemme ruuhkaa.

Lääkärit: lähettäkää jatkossakin. Järjestämme potilaallesi ajan kiireellisenä.

Omaiset: kehottakaa hammaslääkäriin jatkossakin. Pahoittelemme ruuhkaa teillekin.

Laskutus: no laskuttakaa, kun meidän on pakko niin tehdä. On kallista.

Päättäjät: ruuhkaa on. Resurssien lisääminen on ainoa keino taata, että maailman mittakaavassa tehokas ja korkealaatuinen perusterveydenhuolto jatkaa elämää.

Published by hammastemonen

Olen 36-vuotias hammaslääkäri. Työskentelen kliinikkona ja esimiehenä julkisella sektorilla. Kirjoitan Suomen Hammaslääkärilehteen avustavana toimittajana. Arvomaailmaani kuuluu potilaiden mahdollisuus hakeutua korkealaatuiseen hammashoitoon lähtökohdistaan riippumatta. Ajatukset ovat omiani. hammastemonen@gmail.com

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: