Hajanaisia ajatuksia tästä kaikesta

Havainto 1: en ole koronapandemian aikana ollut yhtään stressaantuneempi tai kuormittuneempi kuin normaalin vastaanottotyön aikaan. Huoli, epävarmuus ja jatkuvat muutokset kompensoituvat sillä, että päivät ovat väljempiä. Ei, en suostu sanomaan että päivät ovat liian väljiä. Olen varma, että työtahti nyt on itse asiassa inhimillisin ikinä, paras mahdollinen. Ilman koronaa en ehkä olisi saanut kokea tällaista.Continue reading “Hajanaisia ajatuksia tästä kaikesta”

En odota lisää resursseja enkä aikoja parempia (ainakaan ihan koko ajan)

Mitä, jos parempia resursseja ei koskaan tule? Entä, jos ammattikuntani kultakausi on juuri nyt, eikä tästä hohdokkaammaksi muutu? Lääkärikollega kertoo, että hän ei ole vielä 30 vuoteen kokenut riittäviä resursseja terveyskeskuksessa. Minä kun luulin, että kahden vuoden päästä helpottaa. Ja luulin niin viimeksi kaksi vuotta sitten. On lauantai-iltapäivä. Luen Yleisradion uutisia verkosta ja uutisotsikko kertooContinue reading “En odota lisää resursseja enkä aikoja parempia (ainakaan ihan koko ajan)”