Kun vaan harjaat

Onko järkevää kertoa potilaalle, että hampaat pitää harjata aamuin illoin?

Kertoisinko sittenkin, että hampaat pitää harjata hyvin?

Kuinka usein sinulla on tapana harjata hampaat? kysyn tarkastukseen tulleelta 10-vuotiaalta. Oikeastaan en ole varma, pitäisikö minun kysyä sitä. –Kahdesti, hän vastaa. Raksitan tiedon potilastietojärjestelmään, johon harjaustottumukset rekisteröidään rakenteisesti.

Sitten aloitan tarkastuksen ja katson pojan suuhun. Sinne pitäisi katsoa aina näin: hyvässä valaistuksessa, kirkkaan valon alla, huulta pois edestä nostaen. Nyt olen yhä vakuuttuneempi siitä, ettei minun pitäisi kysyä edellä kysymääni kysymystä enää koskaan, keneltäkään.

Hampaat ovat paksun plakin peitossa. Ienrajat ovat punakat ja äityvät vuotamaan verta heti, kun kerään pallopäisellä ientaskumittarilla plakkia pois hampaiden pinnoilta. Pyydän hoitajalta pastaputsivälineet: silikonikupin, puhdistuspastaa ja hitaan kulmakappaleen. Puhdistan lapsen hampaat ennen kuin voin tehdä tarkastuksen. Muuten en näkisi.

Ehkä lapsi harjaa aamuin illoin. Se on mahdollista. Ehkä hän harjaa 2 minuuttia 2 kertaa päivässä. Sekin on vielä mahdollista. Ehkä hän laittaa harjaan vieläpä 2 senttimetriä hammastahnaa, ja toteuttaa kerran tentissäkin kuulusteltua 2 x 2 x 2 -sääntöä. Hampaat ovat joka tapauksessa niin plakkiset, ettei säännöstä näytä olevan mitään muuta iloa kuin se, että sen voi tarjota vastaukseksi hammaslääkärissä. Eikä hammaslääkäriä, saati potilasta, lohduta se, että sääntöä on noudatettu, kun hampaat ovat paksun möhnän peitossa ja ikenet tulehtuneet, ienrajat reiänalkuja täynnä. Ainoa sääntö, jota haluaisin kaikkien potilaideni noudattavan, on tämä:

Harjaa niin, että hampaat tulevat puhtaiksi.

Suut ovat erilaisia. On ihan eri asia harjata 32:a hammasta kuin 14:ää (noin 4 minsaa vs. 1,5 minsaa). Tai hampaita, joiden oikomishoito on kesken ja suussa on erilaisia kaarilankoja ja braketteja (8 minsaa). Tai hampaita, jotka ovat irtoamassa uusien pysyvien hampaiden tieltä (kipua, arkuutta ja noin 3 minsaa ainakin).

Olen hammaslääkäri. En harjaa aamuin illoin 2 minuuttia kerrallaan. Luultavasti aikaa kuluu neljä minuuttia, joskus minuutti – en tee sillä tiedolla oikein mitään. Harjaamisesta ei makseta palkkaa, joten kirjanpito on yhdentekevää. En katso kelloa, vaan hampaita. Hyvänkin harjauksen jälkeen alakulmahampaan ienrajassa on plakkia. Sen harjaan vielä erikseen ja viimeistelen lankaamalla.

Hampaita harjataan hampaiden, ei minuuttimäärän tai harjaamisen itsensä vuoksi. Jättäisinkö potilaalle juuri tekemäni ison muovipaikan kiillottamatta sen vuoksi, että sen tekoon oli varattu 30 minuutin vastaanottoaika ja aika on ylitetty? Jos työ vaatii 40 minuuttia, se saa 40 minuuttia. Ymmärsitte varmaan pointtini.

Elämän varrella ihminen kohtaa vaiheita, joissa voimavarat hampaiden harjaamiseen ehtyvät. Miten niistä selvitään ja miten hammaslääkärisi voi niissä auttaa – siitä seuraavassa postauksessa.

Published by hammastemonen

Olen 33-vuotias Suomessa laillistettu hammaslääkäri. Työskentelen kliinikkona julkisessa perusterveydenhuollossa. Kirjoitan säännöllisesti myös Suomen Hammaslääkärilehteen avustavana toimittajana. Arvomaailmaani kuuluu potilaiden mahdollisuus hakeutua korkealaatuiseen hammashoitoon lähtökohdistaan riippumatta. Ajatukset ovat omiani. hammastemonen@gmail.com

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: