Mitä hammastarkastukseen kuuluu julkisella puolella?

Hammastarkastus on aikaa vaativa, iso tutkimus. Se on minulle mieluinen ja jännittävän systemaattinen hetki, joka antaa mahdollisuuden vaikuttaa potilaan tuleviin vuosiin ja vuosikymmeniin, kokonaisterveyteen, vanhuuteen ja itsetuntoon. Oma tapani tehdä hammastarkastus on muuttunut sen jälkeen, kun aloitin Hammaslääkäristä suulääkäriksi -nimisen täydennyskoulutuskokonaisuuden. Nyt pitää nähdä koko ihminen, ja se vaatii tarpeeksi aikaa.

Tervetuloa kunnallisen puolen hammastarkastukseen. Minulla on Sinulle 45 minuuttia aikaa. Se voi olla paljon tai se voi olla aivan liian vähän riippuen siitä, millainen tilanne suussasi on.

Aloitetaan anamneesista.

Kerro, mitä sairauksia Sinulla on todettu. Mitä lääkityksiä käytät? Onko Sinua puudutettu aiemmin ongelmitta? Oletko saanut leukojen tai kasvojen alueen sädehoitoa? Oletko raskaana tai imetät? Pelkäätkö hammashoitoa, ja mitä erityisesti? Oletko millekään allerginen? Millaisen allergisen reaktion sait penisilliinistä? Oletko ollut koskaan leikkauksissa? Onko Sinulla keinoniveliä tai muita proteeseja? Otat siis nivelreumaan Trexania – minä viikonpäivänä otat pistoksen?

Jatketaan taustatietoihin.

Kuinka usein Sinulla on tapana harjata hampaat? Käytätkö sähkö- vai manuaaliharjaa? Miten mielestäsi pärjäät hampaiden tai proteesien kanssa – saatko puhdasta? Käytätkö fluorihammastahnaa vai kenties jotain fluoritonta apteekin entsyymitahnaa? Tupakoitko, nuuskaatko? Käytät siis nuuskaa: käytätkö ruotsalaista nuuskaa vai kenties Aasiasta tuotua? Kuinka usein – jos ylipäänsä – käytät alkoholia? Onko suussa nyt jotain vaivaa tai kipua?

Katsotaan sitten suuhun.

Todetaan hampaiden lukumäärä, mahdolliset implantit ja proteesit. Jos hampaat ovat paksun plakin peitossa, teen tarkastuksen alussa pastapuhdistuksen paremman näkyvyyden saamiseksi. Luettelen työparille hampaistokohtaiset löydökset: paikkamateriaalit, alkavat ja pysähtyneet reiänalut, paikattavat reiät (karieksen) ja lohkeamat, kiilteen kehityshäiriöt, hampaiden hiushalkeamat, ienvetäymät, narskuttelusta johtuvat kulumispinnat ja eroosion aiheuttamat muutokset. Isosti paikatuista hampaista tarkistan vitaliteetin, eli sen, onko hammas yhä elossa, vaikka paikkamateriaali ulottuu syvälle lähelle hampaan ydinonteloa. Tähän poskihampaaseen on tehty syvä paikka viisi vuotta sitten. Onko se oireillut? Onko hammas nyt koputusarka?

Mittaan ientaskut. Vuoteleeko ienraja verta mittauksessa? Tuntuuko tai näkyykö ienrajoissa hammaskiveä? Jos löydän yksittäisiä syventyneitä ientaskuja, työpari avaa kiinnityskudosten tutkimukseen tarkoitetun kaavion, ja tutkimme tarkemmin parodontiumin: ientaskujen syvyyden, märkävuodon, ienverenvuodon, hampaiden lisääntyneen liikkuvuuden, juurten haarautumiskohtien tilanteen, ienvetäymät, turvotuksen, plakkipeitteet.

Rekisteröimme hoitajan kanssa purennan: ahtauden, ylipurennat, ristipurennat, saksipurennan, avopurennan, purennan tasapainoisuuden ja mahdollisen kaksoispurennan tai purennan liu’un. Pitää katsoa, onko Sinulla tarpeeksi purentapareja ja täyttääkö purentavirhe mahdollisesti oikomishoidon kriteerit. Oletko saanut syötyä hyvin, vaikka näin monta poskihammasta puuttuu?

Limakalvot tutkitaan peilin avulla. Lypsän sylkeä korvanalussylkirauhasista ja tarkistan syljen koostumuksen – onko se vaahtoavaa vai kirkkaan juoksevaa? Erittyykö sylkeä riittävästi, vai onko suu kuiva? Tuntuuko se myös kuivalta? Katson läpi huulijänteet ja kielijänteen, kielen ja suunpohjan. Tunnustelen suunpohjan nostamalla sitä suun ulkopuolelta painaen, ja etsin limakalvoilta merkkejä purujäljistä, haavaumista, rakkuloista tai suusyövän vaaranmerkeistä. Huulet ja suupielet kuuluvat tarkastukseen. Näyttää, että tämän vanhemman ihmisen syljeneritys on normaalia, mutta nielemisfunktio on heikentynyt – epäilen Parkinsonin tautia tai jopa hyvin alustavasti ALS:ia ja teen lähetteen keskussairaalaan.

Puremalihakset ja leukanivelet tunnustellaan. Onko suun avaus suora vai viettääkö se jompaankumpaan suuntaan? Onko avaus jäykän oloinen; onko leukanivelpäissä turvotuksen tunnetta tai arkuutta, naksunaa, rahinaa tai lonksumista? Miltä puremalihasten tunnustelu tuntuu? Käykö kipeää, vai tuntuuko lihas vain suurentuneelta? M. masseter, pterygoideukset, temporalikset, digastricukset, sternocleidomastoideukset. Pyydän potilaan kohottamaan päätään tuolista ja saan otteen päänkiertäjälihaksesta, joka on kosketusarka. Oletko siis kärsinyt korvien soimisesta? Lihas kiinnittyy sinne lähelle, ja voi aiheuttaa korvan soimista. Jos purentaelimestä löytyy lisätutkimuksen tarvetta, varaan uuden ajan systemaattiseen DC/TMD-tutkimukseen, jota olen juuri opettelemassa.

Pehmytkudokset tutkitaan. Tunnustelen kaulan ja niskan turvotusten ja suurentuneiden imusolmukkeiden varalta. Tutkin varmuuden vuoksi soliskuopat.

Otan Sinusta röntgenkuvia. En millään näe kaikkea vain silmin ja sormin. Hoitaja laittaa kaulallesi kilpirauhassuojan ja otamme aluksi molemmilta puolin hampaistoa purusiivekeröntgenkuvat. Kahden amalgaamipaikan alla on uusi kariesleesio, joka on paikattava. Yksi viisaudenhammas on jäänyt leukaluun sisään. Arvioin, miten alveoliluu kulkee hampaiden ympärillä ja onko se vetäytynyt mistään kohdin. Otan vuosikymmen sitten juurihoidetusta hampaasta tarkennuskuvan.

Käyn löydökset läpi kanssasi, ja teen vielä lähetteen suun alueen paronoraamaröntgenkuvaan. Sen haluan nähdä joka potilaalta ainakin kerran elämässä, ja näin paljon paikatusta suusta tarpeen mukaan muulloinkin. Tutkin kuvasta leukanivelpäät, poskiontelon kulun, hampaiden juurenkärkien tilan ja puhkeamattomat hampaat. Kuvan laidoilla näkyy tonsillaplakkeja, pieniä kalkkeumia, ja leukaluuhun hampaanpoistossa jäänyt juurenpala. Ennen kaikkea processus stylohyoideus on poikkeavan pitkä, ja selittäisi hyvin terävän, viiltävän kivun, joka kertomasi mukaan ilmaantuu niellessä ja päätä vasemmalle liikuttaessa. Konsultoin taitavampaa kollegaa: ehkä Eaglen syndrooma siis – teen lähetteen keskussairaalaan tarkempiin tutkimuksiin.

Mietin toimintakykyäsi nyt ja tulevaisuudessa, etsin infektiofokuksia.

Mietin, oletko kykenevä hoitamaan itse omaa suutasi ja hampaitasi. Julkisen terveydenhuollon ammattiroolissa havaitsen joskus kaltoinkohtelua, niin vanhusten kuin lasten. Jos olet pieni lapsi, vastuu suun terveydestä on huoltajillasi. Jos olet vanhus, saattaa suun kuntosi olla romahtamassa, koska voimia sen hoitoon ei ole. Silloin jonkun muun on otettava koppi. Suusi kunto voi myös heiketä nopeasti muistisairauden, lääkitysten tai muun sairauden myötä. Tehtävänäni on miettiä, millaisen suun ja purennan kanssa voit elää. Suun olisi oltava joka päivä niin infektiovapaa, että voisit koska tahansa mennä kiireelliseen leikkaukseen tai aloittaa kiireellisesti mitkä tahansa lääketieteelliset hoidot tai lääkitykset. Tavallinen hammastarkastus on aina myös infektiofokustutkimus.

Kirjaan Sinulle, itselleni, kollegoille ja muiden alojen lääkäreille.

Kun lähdet, jään kirjaamaan löydöksiä, diagnooseja ja hoitosuunnitelmaa. Määrittelen, kuinka usein Sinun olisi aiheen käydä julkisen hammashoidon puolella hammaslääkärin tarkastuksessa ja kuinka usein tarvitsisit suuhygienistin palveluja. Kirjoitan lähetteen erikoissairaanhoitoon nielemisvaikeuksistasi. Määrään Sinulle fluoripitoisuudeltaan vahvempaa hammastahnaa, koska suusta löytyi reikiä ja Sinulla on aristavia ienvetäymiä. Yksi hampaista osoittautui elottomaksi, ja päädyn suosittamaan sen poistoa, koska hammas ei ole enää hyvin paikattavissa. Pyydän tarkistamaan harjaamistekniikan plakkiväritableteilla silloin tällöin. Yritän löytää Sinulle jatkoajan, vaikka se on nyt vaikeinta ja ajat menevät aivan liian kauas ja tarkastuksen löydökset uhkaavat muuttua tällä välin pahempaan ja muuttaa hoitosuunnitelmaa. Se, mitä seuraavaksi tapahtuu, riippuu löydöksistä, Käypä hoito -suosituksista, kustannuksista, Sinun toiveista ja siitä, miten hyvin pystyt hoitamaan hampaita hoidon aikana ja vuosia ja vuosikymmeniä sen jälkeen.

Näin tarkastan julkisella:

-Joka arkipäivä yksi täysi-ikäisen hammastarkastus hoitotakuun täyttymiseksi alle 6 kuukauden sisällä yhteydenotosta.

-Joka viikko useampi lakisääteinen lapsen hammastarkastus: 1-luokkalaiset pääosin syksyisin, 8-luokkalaiset pääosin keväisin ja tarvittaessa näiden luokkien välissä ja suuhygienistillä.