Vive les mamelons!

Piparkakkureunaiset hampaat kuuluvat lapsuuteen

Kehitysmamelonit eli piparkakkureuna 7-vuotiaan lapsen pysyvissä etuhampaissa.Vieressä maitohammas, jonka pinnasta piparkakkureuna puuttuu.

Kun hammaslääkäriäidille syntyy vauva,

hän haluaa tietysti nähdä, millainen uusi ihminen kohdusta putkahtaa. Vauvelssoni on useimmiten hampaaton ja joskus myös ihan hiukseton, joten huomio on pitkälti kaikessa muussa kuin suussa (ellei sitten kielijänteessä, mahdollisessa huuli- tai suulakihalkiossa tai huuleen ilmaantuneessa rakkulassa, joka syntyy vauvan harjoitellessa imemisliikkeitä ennen syntymää). Korallinväriset paljaat ikenet ovat vauvan söpöimpiä tunnusmerkkejä!

Ekojen maitohampaiden puhkeaminen on näkökulmasta riippuen kohokohta, imetyksen kipukohta tai kahvinkulutusta lisäävä valvottaja. Maitohampaat ovat maitoposkihampaita lukuunottamatta kooltaan pieniä, matalia ja vain hetken lainassa, ne kuluvat aika nopeasti ja alkavat irrota jo 5-7-vuotiaana.

Ja sitten se koittaa taas: hetki, jolloin oma lapsi on arvoitus ja luvassa voi olla mitä tahansa.

Etuhampaita on nimittäin valtava kirjo erilaisia. Kenen piirteet oma lapsi nyt saa, ja millaisilla hampailla hän marssii alakoulun pulpettiin? Onko niissä laikkuja, onko niiden välissä rakoa, ovatko ne suorassa ja ennen kaikkea minkä MUOTOISET ne ovat? Neliöt, isot, matalat vai kolmiot? Tarjolla on ienhymyä, tappikakkosia, diasteemaa, laikkukiilteisyyttä, isoja etuhampaita, pieniä etuhampaita, hampaiden synnynnäisiä puutoksia, yllättäviä muotoja, tuttuja muotoja, yhdistelmiä molemmista vanhemmista.

Parasta lapsessa: saa ihailla kehitysmameloneja.

Hampaan primaarimuoto määräytyy jo hampaan kehittyessä, eikä se muutu enää puhkeamisen jälkeen – tehty mikä tehty. Kulumisen myötä hammas tietysti vähän muuttuu, mutta hammas säilyttää useimmiten ensimmäisen muotonsa pienestä kulumisesta huolimatta. Kolmiomaisilla hampailla koulutielle lähtenyt pikkutyyppi on 80-vuotiaana mummonakin samanlainen, kolmiomaisine hampaineen. Niillä hampailla hän hymyilee koulukuvissa, hääkuvassa, valmistujaiskuvassa, inttikuvassa, TikTokissa, lehden haastattelussa, telkkarissa ja postinkantajalle rappukäytävässä.

Vaikka muoto pysyy, niin vain lapsen etuhampaissa on oma spesiaali mausteensa: MAMELONIT. Ja henkilökohtaisesti rakastan hampaiden mameloneita.

Nuo ranskankielen nännistä nimensä saaneet piparkakkunystyt kuluvat nopeasti pois. Harvoilla (minun mielestäni) onnekkailla hampaiden piparkakkunystyt pysyvät niin kauan, että vielä 50-vuotiaanakin kaupan kassa saattaisi kysyä papereita, jos mameloneihin olisi katsominen: viisikymppisistä noin viidellä ihmisellä sadasta on vielä nystyt näkyvillä.

Lähteet:

Eronen J.T., Jernvall J. Hampaiden evoluutio. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2009;125(18):2017-22

Gorea RK, Agnihotry A, Aggarwal B. Forensic evaluation of Mamelons on the incisors. Journal Indo-Pacific Academy of Forensic Odontology 2010;1(2).

Published by hammastemonen

Olen 33-vuotias Suomessa laillistettu hammaslääkäri. Työskentelen kliinikkona julkisessa perusterveydenhuollossa. Kirjoitan säännöllisesti myös Suomen Hammaslääkärilehteen avustavana toimittajana. Arvomaailmaani kuuluu potilaiden mahdollisuus hakeutua korkealaatuiseen hammashoitoon lähtökohdistaan riippumatta. Ajatukset ovat omiani. hammastemonen@gmail.com

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: