Vieraskielinen potilas

Maallikkona, ennen lääkisopintoja, olin sitä mieltä, että lääkärilatina lisää luottamusta lääkäriä kohtaan. Sellainen vaikeat termit osaava tohtori on varmaan erittäin pätevä, älykäs ja taitava!

Sinulla on komplisoitunut parodontiitti, jossa dominoi punaisen kompleksin patogeenit. Tarvitset anti-infektiivistä hoitoa ja mikrobitukihoitoa.

En kaivannut lääkäristä kansantajuistajaa enkä leppoisasti rupattelevaa lohduttajaa – silloinhan lohduttavalla läheisellä ja lääkärillä ei ole – ajattelin – mitään eroa. Äidit ja mummit voisivat puhua haavasta pipinä ja hoitaa sitä piharatamon lehdillä ja puhaltamalla. Lääkärin kyky tehdä oikeita diagnooseja ihan kerrassaan rapautuu, jos hän päästää irti infektiosta ja inflammaatiosta, lipoomasta ja adrenomyeloneuropatiasta.

Strategiani laimentui lääkiksessä. Aloin arvostaa rauhoittavaa puhetta ja rauhoittavaa kosketusta. Annoin vuorovaikutukselle lääketieteellisen, terveyttä edistävän arvon.

Haluan eroon vaikeista termeistä varsinkin silloin, kun potilas ei osaa suomea. Kun yhteisiä sanoja ei ole, lähestyn kudoksia kuin kissaeläin, joka hivuttautuu kohti lajikumppaniaan nenä ilmaa nuuhkien.

Sanotaan, että kieli tekee ihmisestä ihmisen. Kaikkein inhimillisimmilläni tunnen kuitenkin olevani, kun yhteistä kieltä ei ole. Silloin korostuu kaikkien maailman ihmisten yhteinen kokemus kivusta, pelosta, rauhallisuudesta ja luottamuksesta – ilman sanoja.

Jos päälläni olisi ajatuspilvi ollessani kumartuneena potilaan ylle, hammashoitaja näkisi mitä hassuimpia kielellisiä viritelmiä ja ajatuskulkuja, kun yritän keksiä, miten asiat kannattaisi esittää.

Erään kerran poistin ultraäänilaitteella hammaskiveä, joka oli tiukassa. Mustaa pinttymää oli vaikea saada pois ja työ eteni hitaasti. Yritin kertoa venäjänkieliselle potilaalle, että tässä kestää vielä hetki.

Muistin, että hammaskivi on venäjäksi

камень, kamen

joka tarkoittaa venäjäksi myös kiveä. Sanasta juontuu suomenkielen sana “kamina”, uuni, minkä vuoksi sana on jotenkin näppärän helppo muistaa. Mutta miten kerron, että hammaskivi on tosi tummaa ja pinttynyttä?

En nimittäin vielä tuolloin muistanut, mitä “musta” on venäjäksi.

Sitten mieleen tuli, siinä ultratessa, vanha venäläinen kansanlaulu, Ochi Chernye, Очи чёрные, suomeksi Tummat silmät. Ihana venäläinen kappale, jonka sanat kirjoitti ukrainalainen Євген Павлович Гребінка.

Kokeilin varovasti. En ollut kuin pari kertaa aiemmin puhunut kenellekään venäjää. Laskin ultran kädestä.

черный камень... все хорошо?
tummaa kiveä... kaikki hyvin?

Odotin. Sinne päinkään? Potilas nyökkäsi, kaikki hyvin, jatka vain.

нет боли
ei kipua

Potilas ei nähnyt ajatuspilveeni, joka seikkaili kansanlaulua esittävästä Neuvostokuorosta metallirakenteiseen lämmityslaitteeseen.

Kun hoitaja nosti hoitotuolin ylös, huoneessa oli ihan rauhallista ja tyyntä. Olimme kaksi kissaa, jotka olivat kohdanneet ruohikossa, tunnustelleet, tuleeko tästä hyvää, onko aihetta säikkyä vai luottaa. Olin naukaissut slaavilaisittain pari naukaisua, muuten hivellyt tassuillani ja höristänyt korviani. Sitten olimme sulassa sovussa lähteneet kumpikin omiin suuntiimme. Onneksi välissämme ei ollut latinaa. Se olisi vain pilannut kaiken.

Published by hammastemonen

Olen 33-vuotias Suomessa laillistettu hammaslääkäri. Työskentelen kliinikkona julkisessa perusterveydenhuollossa. Kirjoitan säännöllisesti myös Suomen Hammaslääkärilehteen avustavana toimittajana. Arvomaailmaani kuuluu potilaiden mahdollisuus hakeutua korkealaatuiseen hammashoitoon lähtökohdistaan riippumatta. Ajatukset ovat omiani. hammastemonen@gmail.com

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: