Kun potilaat jäävät sinne, missä lääkäreitä ei ole

Nyt näen sen itsekin tapahtuvan.

Potilaiden asuinsijojen ja lääkärien asuinpaikkojen välinen kuilu kasvaa.

Hammaslääkärikunnassa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Nuoret hammaslääkärit lisäävät osuuttaan ammattia harjoittavista. Heistä yhä pienempi osuus lähtee opiskelemaan alaa pieniltä kuihtuvilta paikkakunnilta, koska pienillä, kuihtuvilla paikkakunnilla ei asu entisessä määrin nuoria. Monen kunnan nuorison määrä on yhtä pieni kuin japanilaisen ystäväni asuinkerrostalon yhden rapun tai vähemmän.

Ei ole enää niin paljon kandeja, jotka olisivat kotoisin Valtimolta, Taivalkoskelta tai Rautavaaralta. Ei tietenkään, koska yhä useampi kandi on syntynyt 70-luvulla syntyneille pariskunnille, jotka asuvat Oulussa, Turussa tai Helsingissä. Nuorimmat kandit ovat syntyneet nyt 2000-luvulla.

Ja vaikka hammaslääkäreitä valmistuu paljon, he jäävät sinne, missä ihmisiä on paljon. Missä on heidän perheensä, sukunsa ja puolisonsa, tai tarkalleen ottaen lähelle sitä, vähän isompaan kuntaan.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on image.png
https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Yhdyskuntarakenteen_hyvat_kaytannot_ja_kokeilut__YKRdemo/Yhdyskuntarakenteen_hyvat_kaytannot_uutiskirje/Syntymavuosittainen_tarkastelu_paljastaa(56882)

Kuukausi sitten ajoin läpi yhden Oulun suurimmista ja eniten kasvavista asuinalueista. Kuinka valtavan paljon taloja siellä on! Kuinka uusia taloja, monia lastenvaunuja, skuutteja, potkupyöriä, rullalautoja, sähköpotkulautoja ja postilaatikkorivejä! Asukkaista vain pieni osa lienee syntyjään oululaisia. Geeneissä on palasia Kuusamosta, Kajaanista, Pellosta, Kuhmosta.

Suomessa kandeja, saatika valmistuneita hammas- ja yleislääkäreitä ei sijoiteta valtiojohtoisesti mihinkään kuntaan määräyksellä. Jos näin olisi (ja tätä ehdotetaankin netin keskustelupalstoilla varsin usein), syrjäisimmilläkin paikkakunnilla olisi ehkä lääkäreitä. He hoitaisivat paikkakunnan hupenevaa väestöä niin kauan, kunnes väkimäärä olisi niin pieni, että jäljellä on taksiin mahtuva määrä ihmisiä.

Demografinen muutos on siinä kohdassa, jossa hammaslääkärit eivät ajaudu enää syrjäisimpien kuntien rannoille pora ja luupit taskussaan. Surullista tässä on se, että näillä rannoilla on yhä ihmisiä sairauksineen ja kipuineen, pieni joukko lapsiakin, joiden lapsuus on etäisten rantojen puhtaissa ja kauniissa maisemissa.

Luvassa on monta kiperää tilannetta, luopumista ja yrityksiä palauttaa se, mikä on hupenemassa. Lääkärien väestöllinen keskipiste on yhä kauempana varsinkin vanhusväestön maantieteellisestä keskipisteestä.

Published by hammastemonen

Olen 36-vuotias hammaslääkäri. Työskentelen kliinikkona ja esimiehenä julkisella sektorilla. Kirjoitan Suomen Hammaslääkärilehteen avustavana toimittajana. Arvomaailmaani kuuluu potilaiden mahdollisuus hakeutua korkealaatuiseen hammashoitoon lähtökohdistaan riippumatta. Ajatukset ovat omiani. hammastemonen@gmail.com

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: