Itsestään paraneva penkki

Minulla on kukkapenkki, jonka pääasiallinen tarkoitus on ilahduttaa keväisin, kun luonto on vielä raaka ja paljas. Se on vartavasten tehty tulppaaneille, pomponette-lajin sipulikukille, jotka elävät ennen maitohorsmia, apiloita ja kimalaisia. Sipulikukkien elämän ehdyttyä penkki jää niille sijoilleen. Minulle riittää pariviikkoinen tulppaaninäytös, enkä ole hankkinut penkkiin muita kasveja niiden jälkeiseen aikaan. Luonto kuitenkin päätti toisin. NytContinue reading “Itsestään paraneva penkki”

Kun potilaat jäävät sinne, missä lääkäreitä ei ole

Nyt näen sen itsekin tapahtuvan. Potilaiden asuinsijojen ja lääkärien asuinpaikkojen välinen kuilu kasvaa. Hammaslääkärikunnassa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Nuoret hammaslääkärit lisäävät osuuttaan ammattia harjoittavista. Heistä yhä pienempi osuus lähtee opiskelemaan alaa pieniltä kuihtuvilta paikkakunnilta, koska pienillä, kuihtuvilla paikkakunnilla ei asu entisessä määrin nuoria. Monen kunnan nuorison määrä on yhtä pieni kuin japanilaisen ystäväni asuinkerrostalon yhden rapunContinue reading “Kun potilaat jäävät sinne, missä lääkäreitä ei ole”

Vieraskielinen potilas

Maallikkona, ennen lääkisopintoja, olin sitä mieltä, että lääkärilatina lisää luottamusta lääkäriä kohtaan. Sellainen vaikeat termit osaava tohtori on varmaan erittäin pätevä, älykäs ja taitava! Sinulla on komplisoitunut parodontiitti, jossa dominoi punaisen kompleksin patogeenit. Tarvitset anti-infektiivistä hoitoa ja mikrobitukihoitoa. En kaivannut lääkäristä kansantajuistajaa enkä leppoisasti rupattelevaa lohduttajaa – silloinhan lohduttavalla läheisellä ja lääkärillä ei ole –Continue reading “Vieraskielinen potilas”

88900 Kuhmo – kultainen kaupunki kunnianhimoiselle hammaslääkärille

Aloitin oman hammaslääkärinurani Kuhmossa. Olin otaksunut, että koska pienessä kaupungissa oli hammaslääkäripula ja hoitovelkaa, olisi työ myös varsin kuormittavaa. Kuhmo kuitenkin yllätti. Sain purkaa hoitovelkaa ja tehdä valtavasti töitä, mutta vastaanotolla kävivät vain potilaat. Heidän saattajanaan ei ollutkaan jatkuva kiire ja kuormitus. Vasta lähdettyäni Kuhmosta tajusin, millaisen luksuksen olin saanut kokea. Eräänä kesänä pyöräilin maantienContinue reading “88900 Kuhmo – kultainen kaupunki kunnianhimoiselle hammaslääkärille”

Omat hampaani löytyivät Aasiasta – 삽 모양 앞니

Eräänä iltana päähän tuli ajatus: olen nähnyt satoja, luultavasti jo joitakin tuhansia suita. Minkähän takia ei vielä ole tullut vastaan samanlaisia etuhampaita kuin minulla itselläni on? Ja oikeasti – etuhampaiden muoto näyttää siirtyvän seuraavallekin sukupolvelle minulta – mikä juttu tämä oikein on? On siis tosiaan niin, että etuhampaissani on tietynlainen muoto. Minusta se on ihanContinue reading “Omat hampaani löytyivät Aasiasta – 삽 모양 앞니”

Infektiosairaus, jota voi porata OSA 2

Sain viime vuoden alussa blogiin viestin. Kirjoittaja kehotti lukemaan uusimman, kolmannen painoksen, Ole Fejerskovin, Edwina Kiddin ja Bente Nyvadin kirjasta Dental Caries – the disease and its clinical management (lyh. DCDCM). Kirja, johon en ole koskenut valmistumisen jälkeen, on pistänyt miettimään kariesta uudelleen. Tässä postaussarjassa kirjoitan lukumatkasta ylös ajatuksia – lyhyesti ja ytimekkäästi. 27. toukokuutaContinue reading “Infektiosairaus, jota voi porata OSA 2”

Mitä lauantaina aina tapahtuu

Lauantai, jonka lapsena kirjoitin lauvvantai, on aivan erityinen päivä. Sen lisäksi, että tänään nähdään Euroviisufinaali, mulla on lauantaisin ihan oma velvoittava tehtävä. Vanhemman velvoittava tehtävä. Lauantain nimi tulee muinaisgermaanisesta sanasta laugr, kylpy. En kuitenkaan puhu nyt lauantaisaunasta, vaan mun velvoittava tehtävä lauantaisin liittyy lasten hampaisiin. Hampaiden harjaushan ei ole sellaista kuin elokuvissa, joissa päähenkilö silläContinue reading “Mitä lauantaina aina tapahtuu”

Tässä jamassa

Katsokaa tuota laulujoutsenta. Minkä merkityksen se saa silmissänne? Minun ei tarvitse miettiä kauaa. Sen olemuksessa suurin ihme on sen kaula. Ja tietystikään sillä ei ole hampaita. Mutta tärkein asia siinä on sen kaula ja upea ryhti. Koronavuonna hammashoidon jonot kasvoivat ja alettiin puhua umpeen kurottavasta korjausvelasta. Omalla vastaanotollani jonot ovat yhtä pitkät kuin ennen koronaa,Continue reading “Tässä jamassa”

Oodi niskavedolle

Nyt seuraa paljastus: arkinen ja tavallinen koje onkin yksi hienoimmista Niskaveto (engl. cervical head gear) on yleisin oikomiskoje, joka kouluikäisillä potilaillani on käytössä. Se tarjotaan lapselle maksutta, verovaroin, EHL-tason hoitosuunnitelmineen, kaikkine kontrolleineen (joita on jotakuinkin 8 viikon välein 1-2 vuoden ajan). En osaa kertoa niskavetohoidon todellisia kustannuksia. Puhutaan kuitenkin isosta summasta. Niskavedolla hoidetaan suomalaisittain yleistäContinue reading “Oodi niskavedolle”

Hammaslääkäri ei ole recallin orja

Lakisääteiset ikävuositarkastukset eivät tarkoita maksimi- vaan minimikontakteja. Vuonna 2006 syntyneet lapset voi pitää lähellään pidempäänkin. He ovat venyneet pituutta, madaltaneet ääntään ja heidän leukansa ovat kasvaneet. En tunnista heistä kaikkia. Vuonna 2006 syntyneet nuoret tulevat hammaslääkärin vastaanotolle lakisääteiseen suun tutkimukseen tämän kevään aikana. Heidät kutsutaan ja heille varataan 30 minuutin aika. Ikäluokka seulotaan läpi. Varmistetaan,Continue reading “Hammaslääkäri ei ole recallin orja”