UKRAINA elää sen ihmisistä kunniakkaasti.

Kaikki tämän tekstin kuvat omakuvaa lukuun ottamatta:

Клініка Дубнової Стоматолог і Я -hammaslääkäriaseman Youtube-kanava, Kiova, Ukraina.

Minulla on vakavia asioita kirjoitettavana.

Suomessakin joskus osa työlle uhratusta valuu hukkaan. Lääkejääkaappi hajoaa, ja liian lämmenneitä tarve- ja lääkeaineita täytyy hävittää. Käsittelen HaiPro-ilmoituksen ja jatkan seuraavaan työsähköpostiin. Lasikärkinen kuituvalo tippuu lattialaatoitukselle kesken tutkimuksen ja särkyy, annan luvan totta kai tilata uuden. Rankkasade nostaa viemärivedet hammashoitolan lattioille, kaapistoja täytyy purkaa ja rakenteita kuivattaa. Setvimme, miten vakuutusasiat menivätkään.

Kaikki aikaansaatu on jonkun työtä. Jos luonnonvoimat eivät tarjoa resursseja, ne on luotava jostakin. Se maksaa rahaa tai aikaa. Ne rahat ovat joltakin, jonkun kävelemiä askeleita, kirjoittamia jäsenneltyjä ajatuksia, tuottamia ideoita, valuttamaa bitumia. Tiedän, että rahaa luodaan myös tyhjästä, pankit painavat valuuttaa näkymättömästä näkyväksi. Mutta silti jonkun täytyy tehdä työtä. Jos ei ihmisen, niin maapallon muiden ahertajien, kaiken orgaanisen. Joku syö aina jotakin – kryptovaluuttaa louhiva supertietokone sähköä, kaivinkoneen kauha maata, johon voi kaivaa taas uuden kaapelin. Työllä on hinta.

Usein tuhoutunut omaisuus on moraalisesti helppo korvata. Ei sille voi mitään, kun vahinko sattuu. Pitää vain toimia paremmin ja suunnitella ja varautua.

Mutta miltä tuntuu ihmisistä, joiden työ, inhimillinen pääoma ja kulttuurinen lämpö tuhotaan pahuuden vuoksi? Itse pahuus tekee menetyksestä mahdottoman hyväksyä. Tämä ei ole naiiviutta: jokaisen on hyvä tunnistaa kyky pahuuteen, mutta jos on järkevä ja tavallinen, kyky pahuuteen kääntyy jo lapsuudessa vastuuksi toiminnasta. Siitä tulee energiaa, jonka ymmärtää valjastaa toimintaan yhteiseen hyvään.

Mitä käy, jos juuri se ihminen, jolla on paljon valtaa, paljon resursseja, paljon koneistoa ja energiaa, toimiikin tietoisesti – tai ainakin vakain aikein valjastamatta vastuuta toiminnaksi? Se on hitlereitä ja stalineita. Se on helvetti, jossa ei ole kyse samanlaisesta onnettomuuden aiheuttamasta tuhosta, vaan pahuuden aiheuttamasta paljon syvemmästä kärsimyksestä. Sen aiheuttama kärsimys on kylmempi ja likaisempi kuin luonnonkatastrofi. Luonnonkatastrofi viiltää syvemmältä, jos se voimistuu pahuudesta.

On aika esitellä pala Ukrainaa.

1990-luvun lopulla julkisen sektorin suun terveydenhuolto kärsi Ukrainassa rahoituspulasta, mikä esti uusien teknologioiden käytön ja omaksumisen. Vuonna 1997 ukrainalainen Lesya Jurievna Dubnova perusti oman hammaslääkärivastaanoton.

Vuosien kuluessa vastaanotto kasvoi moninkertaiseksi. 22 hammaslääkäriin ja lääkäriin, 16 hammashoitajaan, 1 hammasteknikkoon, 1 suuhygienistiin ja 15 avustajaan.

He maalasivat seiniin sirkusteltan, ilmapalloja ja karusellin. He asensivat kattoon tauluteeveen lastenohjelmille. He asensivat hoitokoneen, käsienpesualtaan ja ilmalämpöpumpun kesähelteiden varalle.

He kouluttautuivat ilokaasu- ja nukutushammashoitoon. He tilasivat sevofluraania hoitaakseen pelkäävät lapset. He palkkasivat anestesialääkärit.

He käyttivät aikaa ja kärsivällisyyttä siihen, että lapsi tottuu imuriin, valoon, puustinkärkeen ja hoitotuoliin. He antoivat lapsen kokeilla rauhassa.

He investoivat mikroskooppiin. Kerronpa, etten olen koskaan itse nähnyt sellaista. Joku heistä nouti ja tilasi maljakkoon leikkokukkia.

He jalkautuivat, antoivat terveysneuvontaa lapsille, perheille, kehitysvammaisten perheille ja aikuisille. He opettivat harjaamaan leikin ja pelien avulla.

He kertasivat hätäensiaputaitoja. He laskivat kahteenkymmeneen ja tekivät painalluksia rintakehään harjoitusnukelle. He varmistivat, että osaavat avata ilmatiet. He kertasivat, miten käytetään hengityspaljetta. He pitivät täydennyskoulutuspäiviä.

He tilasivat kivoimmat mahdolliset työvaatteet, joista lapset pitävät. Kirahveja, leijonia, tiikereitä, lintuja, norsuja. He kuvasivat opastusvideoita.

He kuvasivat lisää videoita. He laativat some-sivut ja Youtube-kanavan. Heidän lääkärinsä astuivat kameran eteen kertomaan työstään. Miten valmistautua nukutushammashoitoon? Mitä aineita käytetään? Mitä päivän aikana tapahtuu?

Heistä tuli taitavia aloittamaan anestesia. Tulostamaan esitietolomakkeita leikkihuoneeseen, jossa hoitaja teki lapsen kanssa palapeliä samalla, kun äiti täytti lomakkeeseen tiedot lapsen painosta, pituudesta ja allergioista.

Tuo on yksi ukrainalaisista hammaslääkäriasemista. Täynnä huippuammattilaisia, naurua, iloa, ideoita, luovuutta. Kauneutta, värejä, yhteistyötä. Kovaa työtä.

Haluatko varata ajan? Siitä vaan, mene klinikan nettisivuille.

Ystävät. Klinikka on nyt suljettu. Jatkamme heti, kun tilanne maassa vakiintuu.

Pysy rauhallisena, pidä huolta läheisistäsi, luota vain luotettavaan mediaan.

Kunnia Ukrainalle!




Nyt tämä on suljettu tai toisessa tarkoituksessa. 

Published by hammastemonen

Olen 36-vuotias hammaslääkäri. Työskentelen kliinikkona ja esimiehenä julkisella sektorilla. Kirjoitan Suomen Hammaslääkärilehteen avustavana toimittajana. Arvomaailmaani kuuluu potilaiden mahdollisuus hakeutua korkealaatuiseen hammashoitoon lähtökohdistaan riippumatta. Ajatukset ovat omiani. hammastemonen@gmail.com

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: