
Jokaisella meistä taitaa olla käsitys laadukkaasta tutkimuksesta ja hoidosta. On hauska huomata, mitä kaikkea odotan hoidolta ja tutkimukselta, kun olen itse potilaana. Iloitsen siitä, että nuo odotukset ovat aivan samat kuin omaa työskentelyäni kohtaan.
Laadun merkit: oma listani
- Henkilöllisyyden varmistaminen. Olenko varmasti se henkilö, joka on kutsuttu hoitohuoneeseen? Ammattilainen tarkistaa hetun, osoitteen ja puhelinnumeron.
- Aseptiikka. Ammattilainen käyttää käsidesiä ennen kuin ottaa verikokeen, tutkii nielun, palpoi imusolmukkeet tai asentaa kierukan. Hän ei säädä tutkimuspöytää hanskoilla, joilla on jo koskenut potilaaseen. Hän ei käy hanskoineen näppäimistöllä tai koskettele puhelintaan.
- Anamneesi. Ammattilainen kysyy tilanteeseen nähden riittävän anamneesin. Jos hän kirjoittaa antimikrobilääkettä, hän kysyy allergioista, ja toisaalta välttää tarpeettomia kuureja. Hän toisaalta uskaltaa kyseenalaistaa allergiaoireet eikä suotta vaihda ihottumailmoituksesta laajakirjoisempiin.
- Jälkihoito-ohjeet. Ammattilainen antaa kirjalliset jälkihoito-ohjeet ja yhteystiedot ongelmien varalta.

- Tuplatarkistus. Ammattilainen hyödyntää avustavaa henkilökuntaa ns. lentoliikenneprotokollaan. Hän tuplatarkistaa annettavan lääkkeen pitoisuuden ja sisällön, tai puuduteaineen sopivuuden. Hammaslääkäri tuplatarkistaa hoitajan antaessa liuosta, “natriumhypokloriitti, 3%”, johon hoitaja vastaa, “on, hypokloriitti 3%.” Yleislääkäri tuplatarkistaa avustajalta “lidokaiini ilman adrenaliinia”, johon avustaja, “lidokaiini ilman adrenaliinia.”
- Hoitovaihdoehdot. Ammattilainen kertoo hoitovaihtoehdoista, vaikka niitä kaikkia ei olisi hänen vastaanotollaan tarjolla.
- Kustannusarvio. Potilas saa arvion hoidon, tutkimuksen tai palvelun hinnasta.
- Myöhästymisen pahoittelu. Ammattilainen pahoittelee, jos on myöhässä yli 10 minuuttia ei-päivystyksellisestä vastaanottoajasta. Ekstrapiste sille, jos henkilökunta kertoo väliaikatietoja viivästyksestä.
Seuraavassa jutussa: Laadun merkit, jotka yleisesti vielä puuttuvat.