Monessa kunnassa avustavan hammashoidon henkilöstön määrä on niin tiukasti mitoitettu, että hoitajan sairastuessa hammaslääkärille ei ole antaa sijaista. Hammashoitaja on kuitenkin yhtä välttämätön kuin kätilö synnärillä.
Suomessa on monia yksityisvastaanottoja, joiden hammaslääkärit ovat tottuneita ja harjaantuneita hoitamaan potilaita ilman avustavaa hoitajaa. Vastaanotto varustellaan ja sen tilat suunnitellaan tarkoin yksintyöskentelyyn, tarveaineita varataan valmiiksi riittävästi ja kaikki on käden ulottuvilla. Yksintyöskentely huomioidaan vastaanottoajan pituudessa ja siinä, miten toimenpiteet tehdään. Kaikki sujuu silloin hyvin, ja myös hammashoidon laatu on korkeaa.
Kunnallisella puolella, missä toiminta, huoneiden järjestys ja aikataulut perustuvat työpareihin, hoitajan puuttuminen on kuin hallayö lakkasuolla.
Aamun kahvitauolla näkyy vain vakavia naamoja.
Kaksi hammashoitajaa on äkillisesti sairastunut. Jokaisen hammaslääkärin ajanvarauskirjat ovat täynnä, ja nyt pitää miettiä, kuka tarvitsee hoitajaa eniten, kuka pärjäisi ilman. Hammaslääkäri A:lla on päivystysvuoro, joten hän saa hoitajan. Päivystys on aina turvattava ensimmäisenä.
Hammaslääkäri B lähtee omaan huoneeseensa ja tutkailee omaa ajanvarauskirjaansa. Hikikarpalot valuvat selkää pitkin:
Klo 08:00-08:15 esilääkkeen anto pelkäävälle lapselle
Klo 08:15-08:45 aikuispotilaan hampaan paikkaus
Klo 09:00-09:30 märkivän maitohampaan poisto pelkäävältä lapselta
Klo 09:30-10:30 leikkauksellinen viisaudenhampaan poisto
Klo 10:30-10:45 limakalvokontrolli
Klo 10:45-11:00 koepalan otto
Klo 11:00-11:30 lounastauko
Tämä ei tule onnistumaan, lääkäri B tietää.
Leikkauksellista viisaudenhampaan poistoa ei voi tehdä steriiliasettelussa ilman avustavaa hoitajaa. Hammaslääkäriltä loppuvat kädet: vasen käsi pitelee hakaa, oikea poraa, hoitajan käsi kirurgista imuria ja toinen vaikka peiliä.
Entä koepalan otto sitten? Kyseessä olisi mukoseelen eli sylkirauhastukkeuman poisto. Taas menee vaikeaksi. Puuduttaminen onnistuu kyllä, mutta viilto, huulen pitäminen sormien välissä ja imuri tarvitsisivat kolme kättä. Sen ainoan kerran, kun viimeksi lääkäri B poisti mukoseelen yksin, se purskahti rikki.
Limakalvokontrolli onnistuu ilman hoitajaakin. Siihen menee tosin 30 minuuttia, sillä limakalvojen valokuvausta varten on haettava kamera hoitolan toiselta puolelta, pyyhittävä hoitohuoneen pinnat ennen potilasta ja sen jälkeen, ja siirrettävä kuvat koneelle, minkä hoitaja yleensä tekee. Kuinka lääkäri B kaipaakaan nyt hoitajaa!
Kun B-lääkäri pääsee lopulta lounaalle, aamupäivä näyttää tältä:
-esilääkkeen anto onnistui
-aikuispotilaan hampaan paikkaus onnistui, mutta kesti 1,5-kertaisen ajan
-märkivän maitohampaan poisto lapselta onnistui, mutta kesti 1,5-kertaisen ajan
-viisaudenhampaan leikkauksellinen poisto peruttiin
-limakalvokontrolli onnistui
-koepalan otto onnistui, joskin kesti 2-kertaisen ajan
-lounaalla ei ehtinyt juoda kahvia
Iltapäivältä joudutaan perumaan 2 potilasta viidestä:
-juurenpään resektio perutaan aseptisten vaatimusten ja nelikäsityöskentelyn välttämättömyyden takia
-poskihampaan juurihoito perutaan, koska ilman hoitajaa siihen menee kaksinkertainen aika, eikä se tänään ole mahdollista. Juurihoidon jälkeen vastaanotolle tulee lapsi, jolle sementoidaan 4-piste-QH -niminen koje. Hoitoon osallistuu oikomishoidon erikoishammaslääkäri, oma hammaslääkäri, hammashoitaja, potilas ja tämän vanhempi. Moniajanvarauksen palaset eivät mahdollista puolen tunnin myöhästymistä.
Pääviesti:
-hammashoitajan kanssa työskentely on nykyaikaa.
-kunnallisen hammashoidon aikataulut ovat minuutintarkan tiukat ja löysää niissä ei ole. Toiminnan edellytys on riittävä avustava henkilökunta.
-monissa kunnissa hoitajien määrä on mitoitettu niin kireälle, että hammaslääkärit joutuvat joskus työskentelemään ilman hoitajaa, lyhyellä varoitusajalla. Joiltakin lääkäreiltä yksintyöskentely onnistuu helposti, toiset kärsivät paljon ja joitakin toimenpiteitä ei voi tehdä mitenkään ilman hoitajaa.
-hoitajamitoituksen tiukkuuden vuoksi joudutaan sairastapauksissa perumaan potilaita, tekemään kerralla vähemmän toimenpiteitä ja työskentelemään huonoissa työasennoissa.
-hoitajille on aina tekemistä, vaikka heitä olisi enemmän kuin avustettavia lääkäreitä. Nyt heidän osaamistaan ennaltaehkäisevässä hoidossa, ajanvarauksessa ja potilaiden ohjeistamisessa ei päästä hyödyntämään.
HLL Anni Temonen 